Tunnistatko itsessäsi olevan levottomuuden, kiireen tunteen tai rauhattomuuden? Pakenetko itseäsi jatkuvaan tekemiseen, suorittamiseen, liikkumiseen tai yritätkö täyttää tyhjyyden tunnetta syömisellä tai turruttaa tunteitasi esim. päihteillä?
Onko Sinulla usein sellainen olo, että jossain muualla olisi jotain olennaisempaa tai tärkeämpää, kuin se, mitä elämässäsi on nyt? Ajatteletko, että sitten kun saat elämääsi jotain uutta tai jotain muuttuu – asiat selkenevät, paranevat tai ajatteletko pääseväsi perille jonnekin?
Et ole ainoa.
Jatkuva levottomuus on oire jostain ja samalla suurelle osalle meistä nykypäivänä hyvin tyypillinen olotila.
Tiesitkö, että jatkuvalla tekemisellä tai kiireellä yritämme hyvin usein täyttää meissä olevaa tyhjyyttä, vaille jäämisen kokemusta, jota sisäisesti koemme. Nykypäivänä kun kaikki on mahdollista ja elämme jatkuvassa ärsyketulvassa, meidän on paljon helpompaa ja yleisesti hyväksytympää suorittaa, juosta itseämme, tunteitamme ja kokemuksiamme karkuun, täyttää kalenteriamme ja ylläpitää kiireen tunnetta kuin todella pysähtyä ja kiinnostua siitä, mitä sinussa itsessäsi tai tässä hetkessä oikeastaan tapahtuukaan. Mihin olet jatkuvasti menossa? Mihin yrität päästä? Mitä jatkuvalla tekemisellä yrität täyttää?
Meillä voi olla jokin ajatus siitä, että kun saamme jotain uutta elämäämme, jokin muutos, mitä odotamme, tapahtuisi kuin automaattisesti. Tunnistatko tällaista kaavaa omasta elämästäsi?
Itse juoksin itseäni pakoon useamman vuoden ajan. Täytin kalenteriani aamusta iltaan ja illasta aamuun, jotta olisin kokenut elämälläni olevan merkitystä. Väsyin, lisäsin kierroksia ja lopulta uuvuin kahdesti – elämä tuli ja pysäytti minut. Yritin juosta aina vain kovempaa, jotta olisin saanut kokea olevani tärkeä, merkityksellinen. Parin uupumuksen myötä opin, ettei merkityksellisyyden tunne tule siitä, vaikka kuinka juoksisin.
Huomaatko miten jatkuvalla liikkeessä pysymisellä, tekemisellä tai suorittamisella yrität luoda kokemusta siitä, että elämäsi on täyttä.
Luomme itse kiireen tunteen, jotta voisimme kokea elämämme olevan täyttävää. Olemme hukanneet itsemme, yhteytemme itseemme ja siksi yritämme luoda suorituksilla ja kiireellä elämästämme täyttä, merkityksellistä. Kun koemme olevamme täynnä – koemme merkityksellisyyttä. Tyhjyyden kohtaaminen pelottaa koska tällöin joutuisimme kohtaamaan tyhjyyden sisällämme. Jos et voikaan määritellä itseäsi tekemistesi kautta, kuka oikein olet?
Pysähtymisessä piilee mahdollisuus muutokseen
Tällä hetkellä maailma on murroksessa ja meidät monet on tahtomattamme pysäytetty.
Hyvä kysymys, minkä itsellesi voit tässä ajassa uteliaisuudella esittää on se, että minne todella yrität jatkuvalla menemisellä päästä? Ajatteletko että jonain päivänä koet saavuttaneesi kaiken haluamasi ja pääset ns. perille vai mitä niin kovasti tavoittelet, ettei sinulla ole aikaa tai kiinnostusta pysähtyä nauttimaan siitä, mitä elämässäsi on nyt?
Me länsimaiset ihmiset asutetaan hyvin pitkälle meidän mieltämme, ajatellaan ajatuksia sen sijaan, että asutettaisiin mielen lisäksi kehoa ja tunnettaisiin tunteita kehossamme, kehollisesti. Mielen osalta on hyvä muistaa, että mielen tasolla olemme aina joko menossa jonnekin tai tulossa jostain, eläen joko menneessä tai tulevassa. Elämme kuin automaatiolla ja harvemmin olemme aidosti paikalla omassa elämässämme, tässä ja nyt. Eläessämme ”sitten kun” elämää meiltä menee ohi se kaikki, mitä tapahtuu päivittäisissä hetkissä, tässä ja nyt ja aina uudellen nyt.
Kun haluat oppia elämään täydesti ja kokea merkityksellisyyttä – sinun pitää tietoisesti opetella pysähtymään tämän hetken äärelle.
3 syytä, miksi pysähtyminen itsesi äärelle kannattaa
- Yhteys itseesi, sisimpääsi vahvistaa yhteyden kokemusta koko elämääsi kohtaan
- Yhteys luo rauhaa ja lisää tyytyväisyyden tunnetta
- Yhteys vahvistaa kokemusta tästä hetkestä ja lisää uteliaisuutta Sinua itseäsi kohtaan. Uteliaisuutta sitä ihmistä kohtaan, joka todella olet, sen alla, mitä ajattelet olevasi.
