Tunnistatko itsessäsi jatkuvan kaipuun päästä jonnekin?
Päivi vanhatalo
Tunnistatko itsessäsi olevan levottomuuden, jatkuvan kaipuun päästä jonnekin, yleensä jonnekin muualle, missä olet juuri nyt? Koetko kiirettä tai rauhattomuutta? Pakenetko itseäsi jatkuvaan tekemiseen, suorittamiseen, liikkumiseen tai yritätkö täyttää tyhjyyden tunnetta syömisellä tai turruttaa tunteitasi esim. somella, sarjoilla tai päihteillä?
Onko Sinulla usein sellainen olo, että jossain muualla olisi jotain olennaisempaa tai tärkeämpää, kuin se, mitä elämässäsi on nyt? Ajatteletko, että sitten kun saat elämääsi jotain uutta tai jotain muuttuu – asiat selkenevät, paranevat tai ajatteletko pääseväsi perille jonnekin?
Et ole ainoa.
Jatkuva levottomuus on suurelle osalle meistä nykypäivänä hyvin tyypillinen ja jopa normaaliksi koettu olotila. On yleisesti hyväksyttyä kokea kiirettä, sillä olemme luoneet illuusion, jossa kiireen tunne yhdistetään merkityksellisyyden kokemiseen. Kun olemme kiireisiä – koemme, että meillä on väliä, meitä tarvitaan – meillä on merkitys.
Merkityksen tunteen kaipaamisessa ei ole mitään vikaa. On vain tärkeä oivaltaa, mistä merkityksellisyyden tunnetta itselleen hakee.
Päivi Vanhatalo
Tiesitkö, että jatkuvalla tekemisellä tai kiireellä yritämme hyvin usein täyttää meissä olevaa tyhjyyttä tai puutteen kokemusta, jota sisäisesti koemme. Nykypäivänä kun kaikki on mahdollista ja elämme jatkuvassa ärsyketulvassa, meidän on helpompaa ja yleisesti hyväksytympää suorittaa, juosta itseämme, tunteitamme ja kokemuksiamme karkuun, täyttää kalenteriamme ja ylläpitää kiireen tunnetta kuin todella pysähtyä ja kiinnostua siitä, mitä sinussa itsessäsi tai tässä hetkessä oikeastaan tapahtuukaan.
Mihin olet jatkuvasti menossa? Mihin yrität päästä? Minkä perässä juokset? Mitä jatkuvalla tekemisellä yrität täyttää? Mitä saavuttaa?
Meillä voi olla jokin ajatus siitä, että kun saamme jotain uutta elämäämme, jokin muutos, mitä odotamme tapahtuvan, tapahtuisi kuin automaattisesti tämän uuden asian myötä. Tunnistatko tällaista kaavaa omasta elämästäsi? Mitä sinä odotat elämässäsi muuttuvan, mitä toivot muutosten tuovan elämääsi?
Itse juoksin itseäni pakoon useamman vuoden ajan. Täytin kalenteriani aamusta iltaan ja illasta aamuun, jotta olisin kokenut elämälläni olevan merkitystä. Väsyin, lisäsin kierroksia ja lopulta uuvuin kahdesti – elämä tuli ja pysäytti minut. Yritin juosta aina vain kovempaa, jotta olisin saanut kokea olevani tärkeä, merkityksellinen. Parin uupumuksen myötä opin, ettei merkityksellisyyden tunne tule siitä, vaikka kuinka juoksisin.
Huomaatko sinä, miten jatkuvalla liikkeessä pysymisellä, tekemisellä
tai suorittamisella yrität luoda kokemusta siitä, että elämäsi olisi täyttä. Luomme itse kiireen tunteen, jotta saisimme kokea elämämme
olevan merkityksellistä. Kun olemme hukanneet itsemme, yhteytemme itseemme – yritämme luoda suorituksilla ja kiireellä elämästämme täyttä, merkityksellistä. Kun koemme olevamme täynnä – koemme merkityksellisyyttä. Tyhjyyden kohtaaminen pelottaa koska tällöin joutuisimme kohtaamaan tyhjyyden sisällämme.
Jos et voikaan määritellä itseäsi tekemistesi kautta, kuka oikein olet?
Hengitä rauhassa sisään ja ulos. Aisti, mitä sinussa tapahtuu. Miltä hengitys tuntuu kehossasi?
Päivi Vanhatalo
Pysähtymisessä piilee mahdollisuus muutokseen
Koko maailmassa eletään tällä hetkellä murrosta, eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Tällaiset murrokset muovaavat todellisuuttamme uuteen suuntaan ja kehottavat irrottautumaan siitä mitä oli. Jotta uutta voi muodostua – pitää uskaltaa luoda uudelle tilaa syntyä. Avautuminen uudelle voi olla usein kivuliastakin, koska näissä kohdissa päästetään irti tutusta ja turvallisesta ja antaudutaan tämän hetken autenttisuudelle, antaudutaan kohtaamaan se, mitä on nyt. Muutos on mahdollisuus ja alkaa aina itsestämme.
Kohtaamalla itsessäsi olevan tyhjyyden, epävarmuuden ja tietämättömyyden – avaudut kohtaamaan nämä asiat myös laajemmin.
Minne sinä yrität jatkuvalla menemisellä päästä?
Hyvä kysymys, minkä itsellesi voit tässä ajassa uteliaisuudella esittää on se, että minne todella yrität jatkuvalla menemisellä päästä? Minkä ajattelet olevan siellä jossain? Minkä perään haikailet? Ajatteletko, että jonain päivänä koet saavuttaneesi kaiken haluamasi ja pääset perille vai mitä niin kovasti tavoittelet? Huomaatko, että samalla kun tavoittelet sitä jotain, sinulla ei ole aikaa tai kiinnostusta pysähtyä nauttimaan siitä, mitä elämässäsi on nyt? Samalla kun yrität juosta tästä hetkestä jonnekin muualle, et ole läsnä siellä missä elämä jatkuvasti tapahtuu eli tässä ja nyt. Aina vain tässä ja nyt. Muutahan meillä ei todellisuudessa edes ole, kuin aina uudelleen tämä vallitseva hetki. Kaikki muu on mielen luomaa illuusiota.
Elämä on siitä kummallinen, että siihen asti, kun yritämme juosta jonkun asian perässä, jonkun, joka on jossain muualla – emme ikinä tavoita sitä, minkä perässä juoksemme. Sillä se jokin asia on aina jossain muualla, kuin tässä hetkessä. Ja tähän jatkuvaan tavoitteluun meiltä kuluu huomattavan paljon energiaa.
Me länsimaiset ihmiset asutetaan hyvin pitkälle meidän mieltämme, ajatellaan ajatuksia sen sijaan, että asutettaisiin mielen lisäksi kehoa ja tunnettaisiin tunteita kehossamme, kehollisesti. Mielen osalta on hyvä muistaa, että mieli on aina joko menneessä tai tulevassa.
Elämme kuin automaatiolla ja harvemmin olemme aidosti paikalla omassa elämässämme, tässä ja nyt. Eläessämme ”sitten kun” elämää meiltä menee ohi se kaikki, mitä tapahtuu päivittäisissä hetkissä, aina uudelleen, tässä ja nyt.
Kun haluat oppia elämään täydesti ja kokea merkityksellisyyttä – sinun pitää tietoisesti opetella pysähtymään tämän hetken äärelle.
3 syytä, miksi pysähtyminen itsesi äärelle kannattaa
- Yhteys itseesi, sisimpääsi vahvistaa yhteyden kokemusta koko elämääsi kohtaan
- Yhteys luo rauhaa ja lisää tyytyväisyyden tunnetta
- Yhteys vahvistaa kokemusta tästä hetkestä ja lisää uteliaisuutta Sinua itseäsi kohtaan. Uteliaisuutta sitä ihmistä kohtaan, joka todella olet, sen alla, mitä ajattelet olevasi.
http://www.ihmisyydenaarella.fi/eheyttava-valmennus
