Itsesi hyväksyminen on prosessi, joka johtaa:
- kykyyn olla sen kanssa mitä on
- kykyyn kohdata se, mitä elämä tuo tullessaan ja
- kykyä kannatella sitä, mitä sinussa tapahtuu eli sinun omia kokemuksia, tunnetiloja ja reaktioita (sisäinen tuki)
Itsesi hyväksyminen – mitä se on, mitä se tarkoittaa?
Itsesi aito kohtaaminen on kiinnostuksen ja uteliaisuuden osoittamista sinua itseäsi kohtaan. Sen kaiken asteittaista hyväksymistä, mitä sinä olet, mitä sinussa tapahtuu, mitä koet, ajattelet tai mitä tunnet.
Itsesi hyväksymisen pohjalla on itsesi aito ja rehellinen kohtaaminen – haavoittuvuudelle avautuminen.
Itsesi kohtaaminen on kaiken sen inhimillisen keskeneräisyyden kohtaamista, joka on niin sinussa kuin minussa. Inhimillisyydelle avautuminen on mielestäni kauneinta, mitä tiedän. Inhimillisyys ei jätä ketään tyhjäksi. Inhimillisyys lisää yhteyttä niin sinuun itseesi, toisiin ihmisiin kuin elämään ylipäätään. Inhimillisyys on sitä, että uskalletaan kohdata aidosti ja avoimesti toisemme. Inhimillisyys tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia, arvokkaita sellaisenaan.
Voisitko Sinä sanoa KYLLÄ kaikelle sille keskeneräisyydelle, kaikelle sille rosoisuudelle, niille jatkuville pyrkimyksille ja vaatimuksille, joita itsessäsi huomaat?
Oman inhimillisyyden kohtaaminen on prosessi, mikä lisää pitkällä tähtäimellä niin tyytyväisyyden, myötätunnon kuin kiitollisuudenkin määrää elämässäsi. Sen sijaan, että toivoisit jatkuvasti olevasi jotain muuta – alatkin hiljalleen hyväksyen kohtaamaan ja katsomaan sitä ihmistä, joka olet tänään ja tässä hetkessä. Alat nähdä itsesi kuin uusin, arvostavin silmin.
Tila opetella ja oppia uutta
Keskeneräisyyden salliminen ja sille avautuminen luo täydellisyyden tavoittelun sijaan tilan opetella ja oppia uutta. Iso askel keskeneräisyydelle avautumisessa on se, ettei tarvitse osata, jotta voi kokeilla, testata ja kokeilla uudelleen. Sisäinen lapsi meissä, se varhainen osa meitä itseämme, tarvitsee usein tukea uuden opetteluun.
Mitä jos pienin askelin alkaisitkin tulla itsesi kanssa juttuun, sen sijaan, että toivoisit olevasi jatkuvasti jotain muuta? Voisitko sanoa itsellesi kyllä ja uteliaasti tutustua niihin kaikkiin puoliin ja piirteisiin, joita Sinusta löytyy? Sisäinen löytöretki Sinuun itseesi on kaunein, opettavin, palkitsevin ja monella tapaa haastavakin matka, jolle koskaan päätät lähteä. Ja se on kaiken sen arvoinen. Sinä olet itsesi arvoinen!
Minä uskon ja luotan Sinuun – uskothan Sinäkin.
Se kaikki mikä on sinussa, se kaikki on tervetullutta
Emme voi elämässä kontrolloida sitä, mitä kaikkea kohtaamme – mutta voimme vaikuttaa tapaan, jolla asiat kohtaamme ja miten kohtaamiimme asioihin suhtaudumme. Lisääntyvän itsetuntemuksen myötä sinuun muodostuu tila kohdata ja kannatella sitä, mitä sinussa tapahtuu. Itsesi tunteminen on askel itsesi hyväksymiseen.
Kuvauskokemus
Asiakkaiden kanssa kuvaustilanteessa harjoittelemme juuri tätä,
kaikelle sille antautumista ja avautumista, mitä kuvaustilanteessa
esiin nousee.
Yksi kuvausesimerkki nousee vahvasti viime kesältä esiin. Kuvauksessa asiakas lähti hyväksyen ja rehellisesti kohtaamaan itseään ja sitä kaikkea, mitä kuvaustilanne, kameran edessä oleminen ja näkyväksi tuleminen hänessä esiin nosti. Näissä kuvauksissa asiakas kohtasi ensin hänessä esiin nousseen kivun ja haavoittuvuuden ja kun näille kokemuksille annettiin tilaa nousta, sallittiin kokemusten nousta – nousi kuvauksen edetessä esiin niin ilo kuin innostuskin.
Tunnin kuvauksen aikana tunnetasolla tapahtui paljon, asiakas tuli nähdyksi sen kaiken kanssa, mitä hän on ja sai itse eheyttävän kokemuksen itsensä rehellisestä kohtaamisesta. Kuvauksen jälkeen eheytyminen ja voimaantuminen, jota yhdessä saatiin jakaa – oli käsinkosketeltavaa.
Se voima, kun kohtaamme toisemme aidosti – vetää hiljaiseksi. Mitä kaikkea voikaan eheytyä, kun todella näemme ja kohtaamme toisemme aidosti, pintaa syvemmältä. Tuntuu, ettei sanat riitä yhteisen kokemuksen kuvaamiseen, eikä asiakkaan kokemuksen avaamiseen. Kuvauksessa päästiin jakamaan syvää yhteyttä, ihmisyyden ydintä, yhteenkuuluvuutta – voimauttavaa kokemusta siitä, miten kaikki se mitä on – saa olla.
Elämä kysyy rohkeutta
Uskallatko Sinä upota syvyyksiin, tuntea pelkosi, kohdata haavasi,
katsoa rehellisesti sitä kaikkea, mitä kaikin vaivoin yrität suojata, sitä kaikkea, mitä viimeisillä voimillasi yrität peittää?
Rakas, uskallathan riisua suojasi.
Hiljalleen, kaikessa rauhassa, omassa tahdissasi katsoa sitä kaikkea?
Sydämestäni toivon, että Sinulla on rohkeutta kohdata itsesi.
Hiljalleen kieltämisen sijaan, sallia se kaikki, mitä on – sallia se kaikki, mitä olet.